tiistai 12. marraskuuta 2013

Tyranni itse

Pomoni on tyranni. Hirveä mulkku ja itsekehussa kylpevä kusipää.  

Tämän blogin tarkoitus on tuoda esiin se, että muuallakin kaikki on huonosti. No ei kai J Koska en voi näistä asioista kovinkaan monen kanssa ääneen puhua, turvaudun blogien kasvottomaan maailmaan. Toivon, etten jää kiinni. Ajatuksenani on tuoda myös muille toivoa paremmasta, tai pikemminkin näkökulman siitä, että asiat voivat olla myös huonomminkin. Uskon, että moni löytää tästä myös oman esimiehensä. Itse olen jo puuduttanut koko kehoni ja mieleni tyrannia kohtaan, enää en niinkään välitä, vaan koitan selviytyä päivästä toiseen. Kaikki tapahtumat ovat faktaa, mutta pilke silmäkulmassa kirjoitettuja. Älköön kukaan siis vetakö hernettä nenään ;)

Asiaan. Esittelen ensin tyrannin. Blogin päähenkilö on tyranni, jonka edesottamuksia pääsette seuraamaan. Tyranni pysykööt salaperäisenä hahmona oman turvallisuuteni vuoksi. Tyranni ei tykkää, että sitä arvostellaan. Tyranni on siis erään yksityisomisteisen yhtiön toimitusjohtaja, suora esimieheni. Toimialalla tai tyrannin sukupuolella en katso olevan olennaista painoarvoa, joten jätetään ne vielä tässä vaiheessa salaisiksi. Kuten kaikki toimialat, myös mekin myymme. Meillä on asiakkaita ja me myymme. Tai siis tyranni myy.

Tyranni on saavuttanut asemansa enemminkin kusipäisyydellään kuin ammattitaidoillaan. Tyranni on hankala ihminen, omien mielipiteidensä jyrääjä, itsekeskeinen mulkku, jolle ei sanota ei. Tyranni ei tykkää siitäkään. Hän on oman työnsä panoksen liioittelija, joka käyttää paljonkin työaikaansa omien ”kiireidensä” ja ”tärkeiden” tehtäviensä luettelemiseen, sen sijaan, että suorittaisi niitä. Tyrannilla on myös lähes päivittäin tapana varastaa muiden ideoita ja työsaavutuksia. Tyrannin usein käyttämä lause onkin: ”Joo me tehtiin ton kanssa tää..”, vaikka todellisuudessa hän ei ole välttämättä ollut edes paikalla, kun ko. tehtävä suoritettiin.

Tyranni ei ole vanha, elämään katkeroitunut jyrä, kuten voisi ehkä päätellä. Tyrannin iästä sanottakoot sen verran, että toivoa eläkkeelle siirtymisestä ei ole hetkeen. Tyranni on jollain käsittämättömällä tavalla saavuttanut asemansa, jossa hän nyt on; johtamassa nöyrää työväkeä, jotka kaikin keinoin yrittävät selviytyä tyrannin käsittelystä. Esimiestaidot ovat nolla ja näkemykset henkilöstöhallinnosta perin kummalliset. Jos et selviydy tyrannin kanssa, saat potkut. Tai ainakin sinut ajetaan tilanteeseen, jossa haluat itse lähteä. Sen tyranni osaa. Hiillostaa ja musta maalaa yksittäistä työntekijää niin kauan, että tämän on pakko lähteä oman mielenterveytensäkin vuoksi. Tähän touhuun tyrannilla on myös kätyreitä, jotka väsymättä toteuttavat savustusta tyrannin osoittamaan suuntaan. Näistä kätyreistä tulette kuulemaan lisää myöhemmin.

 Voisin yhdeltä istumalta kirjoittaa tyrannista paljonkin, sen verran runsaasti on kertynyt sanottavaa vuosien varrella. Jätettäköön siis jotain ensi kertaankin. Toivottavasti sellainen tulee. Kuten aiemmin totesin, en enää niinkään itse välitä tyrannin toiminnasta. Olen oppinut elämään sen kanssa.

Uskon ja tiedän, että minulla on kohtalontovereita, jotka päivästä toiseen menevät töihin tyrannin alamaisiksi. Toivottavasti tästä olisi jollekin jotain vertaistukea. Minulle tämä ainakin toimii terapiana!


Toivottavasti jaksatte lukea jatkossakin! Kiitos.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti